Kesyhiiri

Yleistä hiiristä

Hiiriä on pidetty lemmikkeinä jo satojen vuosien ajan. Elinikä näillä pienillä vipeltäjillä on vuodesta kahteen vuotta. Vaikka hiiri on helppohoitoinen lemmikki, aivan pienen lapsen rutisteltavaksi se ei sovellu pienen kokonsa vuoksi. Kesyhiiriä on monennäköisiä, lyhyt- ja pitkäturkkisia, kirjavia, yksivärisiä... Lisäksi myös niiden koossa on eroja.
Tavallinen kesyhiiri painaa n. 30-60g, minihiiren paino voi olla jopa alle 20g. Näiden kahden välimuotona tunnetaan myös midihiiri, joka on alkujaan jalostettu tavallisesta hiirestä pariuttamalla pienikokoisia tavishiiriä keskenään. Midejä niinikään esiintyy monenkirjavina, sekä kokoisina, riippuen siitä minkä kokoisia vanhemmat ovat. Myös oka-, seepra- ja natalhiiriä on alettu pitää lemmikkeinä, joskin niiden historia lemmikkeinä on lyhyempi kuin tavallisen kesyhiiren.


Yksi vai useita, kumpaa sukupuolta?

Naaraat ovat huomattavasti yleisempiä lemmikkinä, kuin urokset, sillä naaraita voi pitää pienessä laumassa, mutta urokset eivät valitettavasti tule toimeen keskenään täysikasvuisina. Lisäksi uroshiiren virtsa tuoksuu voimakkaammin, kuin naaraan. Jos haluaa vain yhden hiiren, on uros silloin oiva valinta.


Hiiren poikasia?

Urosta ja naarasta ei tule laittaa yhteen asumaan, sillä uros astuu naaraan aina sen tulossa kiimaan, n. kolmen päivän välein. Jatkuva kantaminen sekä imettäminen olisi liian suuri rasitus naaraalle. Jos kuitenkin haluaa tehdä hiirillä poikasia, tulee uros ja naaras laittaa samaan asumukseen muutamaksi viikoksi, jotta astuminen tapahtuu. Tämän jälkeen naaraasta yleensä jo näkee, odottaako se poikasia. Naaras kantaa poikasia mahassaan 19-21 vuorokautta, imettää n. 3 viikkoa ja n. 3,5 viikkoisina emo vieroittaa poikasensa. Luovutusikäisiä hiirinaperot ovat 5-6 viikkoisina.


Kun hiiri tulee taloon...

Asumus tulee laittaa kokonaisuudessa valmiiksi ennen, kuin hiiret tulevat taloon. Hiiri saattaa alkuun olla arka, ja kannattaakin antaa niiden tutustua kaikessa rauhassa uuteen kotiinsa, ennen kuin aloittaa niiden käsittelyn. Kun hiiri on tottunut ympäristöönsä, voi aloittaa sen käsittelemisen. Päivittäin käsiteltäessä hiiri kesyyntyy pian.


Asumus ja tarvikkeet

Terraario, akvaario ja duna ovat parempia asumuksia hiirelle, kuin häkki. Akvaariossa tulee kuitenkin olla kunnollinen katto, sillä hiiret ovat aikamoisia kiipeilemään ja temppuilemaan. Pienisilmäisestä metalliverkosta ja puukehyksestä saa rakennettua oivan katon. Jos haluaa laittaa hiirille metallipinnaisen häkin, saa pinnaväli olla maksimissaan 7mm, etteivät hiiret pääse livahtamaan karkuun pinnojen välistä. Aivan pieniä poikasia ei kannata pitää häkissä ollenkaan. Sopivat mitat kesyhiiren asumuksen pohjapinta-alaksi voi olla esim. 60cmx30cm, mutta mitä suurempi, sen parempi! Hiiren asumus sijoitetaan vedottomaan paikkaan, mihin aurinko ei paista mihinkään aikaan päivästä.

Hiiri tarvitsee ruokakupin (mielellään keraaminen), juomapullon, sekä pesämökin. Puinen mökki ei välttämättä ole paras ratkaisu hiirille, sillä ajan mittaan se saattaa alkaa haista. Virikkeeksi kelpaavat vessapaperirullat, heinämökit, puiden oksat, munakennot, tikkaat, punotut köydet..

Kuivikkeeksi käy kutterinpuru, kuiviketurve, paperimassasta puristettu pelletti sekä Mörtti-röpö. Puru sekä turve sekoitettuna ovat myös hyvä kuivike. Turve imee erinomaisesti kosteutta ja neutralisoi virtsan hajua.

Hiiren asumus on hyvä siivota kerran viikossa. Siivoukseen kuuluu häkin pohjan pesu, kuivikkeiden vaihto, sekä pestäväksi soveltuvien pesämökkien ja virikkeiden pesu. Samassa yhteydessä on hyvä siistiä juomapullo ja ruokakippo.


Ruokinta

Kesyhiirelle sopivaa ravintoa ovat jyrsijöiden siemenseokset. Seoksessa ei saisi olla suuria määriä rasvaisia siemeniä -ja pähkinöitä. Omenaa, kurkkua tai muuta tuoreruokaa, sekä jotain valkuaisainepitoista, esimerkiksi keitettyä kananmunaa tarjotaan silloin tällöin perusravinnon lisäksi. Lisäherkkuina hiirille voi antaa esimerkiksi erilaisia siementankoja, varsinkin linnuille tarkoitetut tangot ovat hyviä, sillä niissä on paljon pieniä siemeniä joita minihiirienkin on kätevä napostella.


Hoitaminen

Kesyhiiri on hyvin helppohoitoinen lemmikki. Toisinaan kynsien kasvaessa pitkiksi, on niitä tarpeen lyhentää. Siihen soveltuvat pienet, terävät sakset, mielellään tylppäkärkiset. Kynnet leikataan niin, että pitkäksi kasvanut osa leikataan pois, mutta ei suoneen asti. Valoa vasten katsomalla näkee suonen rajan kynnen sisässä. Turkki ei vaadi erityistä huolenpitoa.

Hiiri on sen verran pieni ja vikkelä eläin, ettei sitä kannata päästää lattialle juoksemaan, muutoin se saattaa karata juuri sinne, mistä et enää sitä kiinni saa. Sen sijaan hiiren voi laittaa erilliseen aitaukseen juoksemaan, mutta sitä ei tule jättää ilman valvontaa. Hiiri ei tarvitse ulkoilmaa, joten älä vie sitä ulos! Tälle vipeltäjälle riittää, kun se saa seurailla ympäristöään vaikkapa omistajansa olkapäällä keikkuen.